Leikkisistä lastenlauluista apua vauvan tyynnyttelyyn?

Voisiko leikkisistä lastenlauluista olla apua vauvan itkuisuuteen ja tyytyväisenä pysymiseen? Törmäsin toisesta aiheesta tietoa etsiessäni mielenkiintoiseen tutkimukseen, jotka kertoo hyödyistä yli kuuden kuukauden ikäisten vauvojen ylivireyden ja itkuisuuden rauhoittamiseen.

Me aikuiset – ja nuoretkin – käytämme musiikkia tottuneesti omien tunnetilojemme säätelyyn. Musiikki voi rentouttaa, siirtää ajatuksia, rauhoittaa, tarjota samaistumispintaa sydänsuruihin, tai nostaa adrenaliinia urheilusuoritusta varten ja auttaa saamaan viimeisen puhdin painonnostoon ja jalkaan vauhtia juoksulenkillä. Hyötyä saattaa olla tunnesäätelyyn kuitenkin jo vauva-iässä.

Tutkimuksen (ks. alla) perusteella leikkisät ja ilmeitä ja elehdintää sisältävät laulut voivat olla 6 – 12 -kk ikäisen vauvan rauhoitamisessa ja tyynnyttelyssä jopa vanhemman “vauvakieltä” ja tuutulauluja paremmin.

Leikkisiä lastenlauluja kannattaa siis kokeilla lisätä päivittäiseen arkeen vauvan kanssa. Hyötynä voi olla vauvan lisääntynyt stressin vähentyminen, tyytyväisyys ja itkun jälkeen nopeampi rauhoittuminen ja paluu normaaliin vireystilaan nopeammin. Leikki-lauluja ovat esimerkiksi: “Pyörät ne pyörivät ympäri”, “Jos sun lysti on” tai “Piippolan vaari”.

Tutkimuksen perusteella erityinen hyöty vauvan rauhallisuuteen ja tyytyväisyyteen näkyisi yli 6 kuukauden iässä, vaikka laulu yleisesti on erittäin hyödyllistä myös pienemmille vauvoille.

Tutkimuksessa testattiin äänitteeltä kuuluvan leikki-laulujen vaikutusta verrattuna äänitteeltä kuuluvan vanhemman “vauvakieliseen” sekä tavalliseen puhetava vaikutukseen 6 – 9 -kk ikäiseen vauvaan. Leikki-laulut pitivät vauvan selvästi pidempään tyytyväisessä tai neutraalissa mielentilassa. Myös äidin multimodaalinen laulu (ilmaisevaa sekä äänellä, kasvojen ilmeillä ja keholla) rauhoitti 10 -kk ikäistä vauvaa tehokkaammin ja auttoi palautumaan paremmin normaalitilaan kuin pelkkä äidin puhe silloin, kun vauva oli tyytymätön, kiihtynyt tai itki.

Lieneekö hyöty puhtaasti hermostollinen vai sisältyykö lauluun jotain sellaista erilaista läsnäoloa, joka puhekontaktista puuttuu?

(Viite: Trehub, Sandra E.; Ghazban, Niusha & Corbeil, Mariève

(2015) Musical affect regulation in infancy. The Neurosciences and music V, vol. 1337, issue 1. Sivut 186 – 192.)

Reader Interactions

Vastaa Peruuta vastaus